Vanhalinna

Vanhalinna on upea kokonaisuus Linnavuoren kartanomiljöössä Aurajokilaakson kansallismaisemassa. Vanhalinnan alueen näkyvimmät maamerkit ovat korkealle maisemassa kohoava muinainen Vanhalinnan linnavuori, pihapiirin rautakautinen kalmisto, Aurajokilaakso perinteisine peltomaisemineen sekä 1900-luvun alkupuolella nykyisen muotonsa saanut kartanon pihapiiri rakennuksineen.

Vanhalinna on suosittu kulttuurimatkailukohde sekä elämyksellinen juhla- ja kokouspaikka, jossa vierailee vuosittain yli 30 000 kävijää. Vanhalinna sijaitsee vain 10 minuutin ajomatkan päässä Turun keskustasta.

Puolustuslinnakkeesta kulttuurikeskukseksi

Vanhalinna on Suomen laajimmin tutkittu ja löydöiltään rikkain muinaislinna, jonka linnavuorelta on löytynyt kivikautistakin esineistöä. Turun linnan valmistuttua Aurajoen suulle esihistoriallisen puolustuslinnakkeen merkitys kuitenkin väheni.

Ruotsin vallan aikana Vanhalinnasta tuli ensin piispantila ja sitten läänitetty aatelistila. 1700- ja 1800-luvuilla Vanhalinnan tila oli Littoisten verkatehtaan perustajasuku Hjeltin omistuksessa. Niiltä ajoilta periytyy tilan viimeisen omistajasuvun arvostus maataloutta ja talonpoikaiskulttuuria kohtaan.

Mauno Wanhalinna sai tilan hoitaakseen vuonna 1930, jolloin kartanokeskuksen uusklassinen päärakennus oli juuri valmistunut. Avioiduttuaan vuonna 1944 Mauno ja Ester Wanhalinna alkoivat rakentaa kodistaan elävää museota, minkä tulokset näkyvät nykypäivänä Vanhalinnan kulttuurikeskuksen monipuolisena näyttelytoimintana.

Wanhalinnat halusivat turvata elämäntyönsä lahjoittamalla tilan silloin vielä yksityiselle Turun Yliopistolle vuonna 1956. Turun Yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, jolloin Vanhalinna jäi muun yliopiston lahjoitusomaisuuden tavoin Turun Yliopistosäätiön omistukseen. Yliopistosäätiö on tehnyt merkittävän kulttuurityön kunnostaessaan 1990-luvun puolivälistä lähtien kartanon koko rakennuskannan.

Vanhalinnan kehittämistä ohjaa viideksi vuodeksi laadittu visio.

Vanhalinnan visio 2025 (pdf)